Viktoriaaninen tyyli tuntui turhankin haastavalta, bratzien muovisuus kovalta ja 1:24 hankalalta mittakaavalta. Edessä oli pohdinnan paikka. Mistä saataisiin uudet vuokralaiset taloon? Koko uudistushanke olisi kuitenkin riipuvainen asukkaista, heidän tyylistään ja elämäntavoistaan. He ratkaisisivat sen, millainen talosta tulisi. Niin sen näen.
Silloin muistui mieleen 80-luvun opiskeluvuosien eräiden puuhapäivien tuloksena syntyneet puolivalmiit hahmot. Missähän ne ovat? Varaston metallisesta, punaisesta piparkakkurasiasta löytyi lopulta kaikkiaan 11 koditonta, puolivalmista persoonaa. Kaikkea sitä sitten mieluummin tekeekin kuin lukee tentteihin!
Nuo vanhat hahmot olivat hieman kärsineet säilytyksestä. Nenät kuluneina ja piippukrasivartaloisina ne kuitenkin hellyttivät ja toivat monia muistoja mieleen. Vartalot oli mitoitettu silmämääräisesti sopimaan taloon: naishahmot olivat n. 12 cm, isoin mies 15 cm pitkä. Joukossa oli isoäitiä, isoisää, professoria, nuorikkoa ja selvästi erään vanhan poikaystävän kaksoiskappale. Lapsia oli vain yksi, silmät sikkaralla itkevä hahmo. Taloon muuttaisi siis melkoinen joukko aikuisia.
Vai mahtaisivatko he istua taloon?
_____
After fitting different dolls, buying some new ones and disapproving them all I finally remembered the bunch of old self-made dolls from the late 80's. There was a period of time when the studybooks needed some alternatives and 11 different characters were born... The dolls were all unfinished and had faced some damages as well. But never the less: that group could easily fill the house. Only they need to be customized and clothed and...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti